Oikea istuvuus tekee kiltistä ryhdikkään ja mukavan vaatteen niin historiallisiin tapahtumiin kuin juhlapukeutumiseenkin. Kiltin leikkaus poikkeaa täysin tavallisista housuista, joten farkkujen tai puvunhousujen tuumakoot eivät toimi suoraan kiltin kokoa valittaessa.

Tarkat mitat varmistavat kankaan siistin laskeutumisen, vapaan liikkuvuuden ja sen, että vaate pysyy tukevasti paikallaan koko päivän. Mittaamiseen tarvitaan pehmeä mittanauha ja hieman huolellisuutta oikeiden kohtien löytämisessä.

Näin mittaat kiltin vyötärön ja pituuden vaihe vaiheelta

Kiltin sovituksessa suurin virhe tehdään usein vyötärön korkeudessa. Perinteinen kiltti asettuu selvästi korkeammalle kuin lonkkalinjalle laskeutuvat nykyhousut. Mittaus jakautuu kolmeen perusvaiheeseen:

1. Vyötärönympärys navan korkeudelta: Mittaa vyötärö suoraan navan kohdalta tai hieman sen yläpuolelta. Pidä mittanauha napakkana, mutta älä kiristä liikaa. Kiltti nojaa vartalon vyötärökaareen, jotta villakankaan paino jakautuu tasaisesti eikä asu pääse valumaan alaspäin.
2. Lantionympärys leveimmästä kohdasta: Seiso jalat yhdessä ja mittaa lantio leveimmästä kohdasta pakaroiden päältä. Tämä mitta varmistaa, että takaosan laskokset pääsevät aukeamaan vapaasti kiristämättä.
3. Helman pituus pystyasennossa: Aseta mittanauha navan kohdalle ja anna sen laskeutua polven puoliväliin. Seiso mittauksen aikana ryhdikkäästi ja pidä polvet aavistuksen rentoina. Näin helmasta ei tule liian lyhyt liikkuessa tai istuessa.

Oikein mitoitettu helma ulottuu tarkalleen polvilumpion yläreunaan tai keskikohtaan. Koko polven peittävä helma näyttää helposti raskaalta ja vaikeuttaa kävelyä. Asukokonaisuuden täydentämiseen löydät sopivat vaihtoehdot Keskiaikapuodin vaatevalikoimasta.

Miten kiltti puetaan oikeaoppisesti päälle?

Kiltin rakenne poikkeaa tavallisista vaatteista. Se koostuu päällekkäisistä etuläpistä eli aproneista sekä selkäpuolen syvistä laskoksista eli vekeistä. Kiinnityksen tekeminen oikeassa järjestyksessä pitää vaatteen ryhdikkäänä ja estää kangasta kiertymästä askeleiden tahdissa.

Aseta kiltti vyötärölle siten, että takalaskokset tulevat suoraan selän keskelle. Ensin sisempi etuläppä kiedotaan vatsan yli vasemmalle lonkalle. Sen nahkahihna pujotetaan kankaassa olevasta aukosta ja kiinnitetään sivusolkeen. Tämän jälkeen ulompi etuläppä vedetään oikealle puolelle ja kiristetään omiin solkiinsa.

Valmiiksi puetun kiltin etuosan tulee asettua suoraksi ja sileäksi vatsaa vasten samalla, kun laskokset avautuvat tasaisesti taakse ja sivuille. Solkien napakka kiristys pitää raskaan kankaan tukevasti navan korkeudella ilman tarvetta jatkuvaan korjailuun. Liikkuessa takaosan vekit joustavat esteettömästi kävelyn ja istumisen mukaan.

Mitä kiltin alla kuuluu pitää?

Kiltin aluspukeutuminen herättää usein keskustelua. Skotlantilaisessa sotilasperinteessä tunnetaan tapa jättää alusvaatteet kokonaan pois. Tämä käytäntö syntyi aikanaan kenttäolosuhteissa, jotta paksu villakangas kuivuisi mahdollisimman nopeasti sateen ja kosteuden jälkeen.

Nykyisissä tapahtumissa, markkinoilla ja juhlissa alusvaatteiden käyttö on perusteltua ja suositeltavaa. Lämpimät ulkoilmapäivät ja aktiivinen liikkuminen edellyttävät huomiota niin hyvään hygieniaan kuin käyttömukavuuteenkin.

Kiltin alle sopivat parhaiten huomaamattomat, ihonmyötäiset bokserit tai urheilualusasut, jotka suojaavat reisiä hankaukselta kesähelteillä. Historiallista asukokonaisuutta tavoitteleva voi pukea kiltin alle pitkän pellavapaidan, jonka helmat taitellaan kankaan sisään lisäsuojaksi.

Mikä on sporran ja miksi sitä tarvitaan kiltin kanssa?

Perinteisessä kiltissä ei ole taskuja. Tämän vuoksi kiltin kanssa käytetään sporrania – vyölle kiinnitettävää nahka- tai turkislaukkua, josta on tullut vakiintunut osa asua.

Sporran kiinnitetään omalla ketjullaan tai hihnallaan siten, että laukku asettuu etuläpän keskelle, noin neljän sormenleveyden verran vyön alapuolelle. Pientavaroiden säilyttämisen ohella sillä on tärkeä tehtävä painona: laukku pitää etukankaan vakaana tuulessa ja varmistaa kiltin siistin asennon seistessä.

Mitä eroa on suurella kiltillä ja nykyaikaisella kiltillä?

Perinteessä erotetaan kaksi kiltin päätyyppiä: historiallinen suurkiltti (feileadh mór) ja nykyaikainen pikkukiltti (feileadh beag). Niiden rakenne, pukemistapa ja käyttötarkoitus eroavat toisistaan huomattavasti.

Suuri kiltti on useita metrejä pitkä yhtenäinen kangas. Se laskostetaan joka kerta käsin maahan vyön päälle ennen pukemista. Vyön kiristyksen jälkeen alaosa muodostaa hameosan ja yläosa heitetään olan yli viitaksi tai kiinnitetään rintaan soljella. Maastossa suuri kiltti toimi samalla kantajansa makuupeitteenä.

Nykyaikainen pikkukiltti kehittyi suurkiltin alaosasta. Sen laskokset on ommeltu valmiiksi kiinni vyötärökaitaleeseen, jolloin pukeminen käy nopeasti ilman pitkää laskostusprosessia. Pikkukiltti tarjoaa saman ryhdikkään ulkonäön ja helpon liikkumisen kevyemmässä muodossa.

Historiallisen pukeutumisen tunnelmaa Hämeen Keskiaikafestivaaleilla

Historialliset asut pääsevät parhaiten oikeuksiinsa elävässä miljöössä. Hyvin mitoitettu ja istuva kiltti tekee liikkumisesta luontevaa ja luo ryhdikkään kokonaisuuden osana tapahtumaa.

Hämeen Keskiaikafestivaali tuo Kantolan tapahtumapuistoon Hämeenlinnaan tuhansia historiasta kiinnostuneita kävijöitä 12.–14.6.2026. Alueen leirit, käsityöläiskujat ja esitykset muodostavat upeat puitteet aikakauden asuihin pukeutumiselle.

Keskiaikapuoti palvelee tapahtuman virallisena kauppana ja varustetoimittajana. Löydät laajan valikoiman pukuja, asusteita ja tarvikkeita suoraan verkkokaupasta ympäri vuoden sekä tapahtumaviikonloppuna paikan päältä Kantolasta.