Oliko Suomessa oikeasti viikinkejä? - totuus myyttien ja historian takaa

Autenttinen viikinkiajan tyyli kiehtoo edelleen. Kuva: Keskiaikapuoti.fi

Keitä viikingit olivat ja kuuluiko Suomi heidän alueeseensa?

Kun puhumme skandinaavisesta historiasta, sana viikinki tuo usein mieleen sarvikypäräiset soturit, jotka ryöstivät kyliä ja purjehtivat hurjilla laivoillaan pitkin Euroopan rannikoita. Historiallinen todellisuus on kuitenkin paljon monivivahteisempi. Viikinkiaika sijoittuu karkeasti vuosiin 793–1066 jKr. Tänä aikana skandinaaviset merenkulkijat, pääasiassa nykyisen Norjan, Ruotsin ja Tanskan alueilta, aloittivat ennennäkemättömän laajentumisen sekä länteen että itään.

Mutta kuuluiko Suomi tähän viikinkien valtakuntaan? Maantieteellisesti ja poliittisesti Suomi ei ollut osa skandinaavista sydänaluetta. Suomen asukkaat puhuivat suomalais-ugrilaisia kieliä, kun taas skandinaavit puhuivat muinaisnorjaa. Suomessa ei myöskään ollut samanlaista keskitettyä kuningaskuntaa tai päällikkökuntaa kuin naapurimaissa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi olisi ollut eristäytynyt saareke. Päinvastoin. Suomen rannikko ja sisämaan vesireitit olivat vilkkaassa käytössä, ja suomalaiset elivät jatkuvassa kanssakäymisessä skandinaavisten naapureidensa kanssa. Vaikka Suomi ei ollut skandinaavinen maa, suomalainen rautakautinen kulttuuri kukoisti samaan aikaan ja sai vahvoja vaikutteita naapureiltaan. Jos haluat itse kokea tämän kiehtovan aikakauden tunnelman, tutustu Keskiaikapuodin kattavaan Viikinkiaika-kokoelmaan, josta löydät laadukkaat varusteet elävöittämiseen ja harrastukseen.

Arkeologiset löydöt paljastavat vilkkaat kauppayhteydet

Suomen maaperä kätkee sisäänsä valtavan määrän todisteita siitä, kuinka tiiviisti täällä oltiin yhteydessä muuhun maailmaan viikinkiaikana. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet lukuisia hopea-aarteita, aseita, koruja ja työkaluja, jotka ovat peräisin niin Skandinaviasta, Bysantista kuin idän kalifaateistakin.

Suomen kautta kulki niin sanottu idäntie eli vesireitit, joita pitkin ruotsalaiset viikingit (tunnetaan myös nimellä varjagit tai rusit) matkasivat kohti Konstantinopolia ja Kiovaa. Suomalaiset olivat tämän reitin varrella tärkeitä yhteistyökumppaneita. He toimivat oppaina, tarjosivat suojapaikkoja ja kävivät kauppaa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat arvokkaat turkikset, joita saatiin Suomen runsaslukuisista metsistä. Vastineeksi suomalaiset saivat:

• Laadukkaita aseita: Erityisesti hienosti koristeltuja miekkoja, jotka olivat statussymboleita.
• Hopeaa: Kolikkoina ja koruina, joita käytettiin sekä maksuvälineenä että koristeina.
• Kankaita ja lasihelmiä: Ylellisyystuotteita, joilla koristeltiin perinteisiä asuja.

Esimerkiksi suomalaisista hautalöydöistä on paljastunut upeita solkia ja koruja, jotka osoittavat, että suomalaiset naiset yhdistelivät taitavasti skandinaavisia ja omia perinteisiä korumallejaan. Tällainen kulttuurien sulautuminen näkyy edelleen siinä, miten arvostamme historiallista käsityötaitoa.

Laadukkaat miekat olivat haluttuja statussymboleita myös muinaisessa Suomessa. Kuva: Keskiaikapuoti.fi

Kävivätkö suomalaiset itse ryöstöretkillä viikinkien tapaan?

Tämä on yksi historian kiehtovimmista kysymyksistä. Vaikka suomalaiset usein kuvataan passiivisina maanviljelijöinä ja metsästäjinä, jotka joutuivat idän ja lännen puristukseen, historialliset lähteet ja saagat antavat toisenlaisen kuvan. Muinaisnorjalaiset saagat mainitsevat usein "Finnit" ja "Kyrialit" (karjalaiset) taitavina jousiampujina, noitina ja sotureina, jotka tekivät vastaiskuja Ruotsin rannikoille.

Suomalaiset eivät pelkästään puolustautuneet, vaan he tekivät myös omia sotaretkiään. Yksi tunnetuimmista tarinoista liittyy Sigtunan kaupungin tuhoon Ruotsissa vuonna 1187. Vaikka tapahtuma sijoittuu viikinkiajan loppupuolelle tai varhaiskeskiaikaan, se osoittaa, että Itämeren yli tehtiin mittavia ryöstö- ja sotaretkiä molemmin puolin. Tähän liittyy vahvasti se, että viikinki-identiteetti oli sidottu elinkeinoon ja toimintaan – kuka tahansa Itämeren asukas, joka astui laivaan ja lähti ryöstö- tai kauppamatkalle, oli aikalaisten silmissä viikinki.

Jos olet kiinnostunut historian elävöittämisestä ja haluat pukeutua kuin tuon ajan urhea soturi tai kauppias, Keskiaikapuodin viikinkivarusteet tarjoavat täydellisen tavan herättää historia eloon. Korkealaatuiset tunikat, miekat ja asusteet tekevät eläytymisestä helppoa ja autenttista.

Mitä geenitutkimus kertoo suomalaisten ja skandinaavien suhteesta?

Moderni tiede on tuonut täysin uuden ulottuvuuden historian tutkimukseen. Genetiikka eli geenitutkimus on paljastanut, että suomalaisten ja skandinaavien välillä on ollut merkittävää geenivirtaa jo vuosituhansien ajan. Vaikka kielellisesti suomalaiset poikkeavat germaanisista naapureistaan, geneettisesti länsisuomalaiset ovat yllättävän lähellä ruotsalaisia.

Tämä kertoo siitä, että yhteydet eivät olleet pelkästään satunnaisia kauppamatkoja tai sotaisia yhteenottoja. Kyseessä oli vuosisatoja kestänyt rinnakkaiselo, johon kuului:

• Suku- ja perhesiteitä: Avioliittoja solmittiin rannikkoalueiden ja saariston välillä yli Pohjanlahden.
• Asutuksen liikkumista: Skandinaaviset uudisasukkaat asettuivat Suomen rannikoille ja sulautuivat paikalliseen väestöön.
• Yhteisiä uskomuksia ja tapoja: Monet suomalaisen muinaisuskon piirteet ja esineellisen kulttuurin muodot jakavat yhteisiä juuria skandinaavisen mytologian kanssa.

Tämä perintö elää meissä edelleen. Viikinkiaika ei siis ole vain naapurimaidemme historiaa, vaan se on erottamaton osa myös suomalaisten omaa menneisyyttä ja identiteettiä.

Yleisimmät myytit suomalaisista viikingeistä ja historian totuus

Vuosikymmenten varrella viikinkeihin ja erityisesti suomalaisten rooliin heidän aikakaudellaan on liittynyt monia sitkeitä myyttejä. Puretaanpa niistä muutama:

Myytti 1: Suomalaiset elivät eristettyinä korpimetsissä
Totuus: Suomalaiset olivat aktiivisia toimijoita Itämeren kauppaverkostoissa. He tunsivat vesireitit ja olivat tärkeitä välittäjiä idän ja lännen välillä.

Myytti 2: Viikingeillä oli sarvikypärät
Totuus: Tämä on 1800-luvun romantiikan ajan keksintöä. Yhtään sarvikypärää ei ole löytynyt viikinkiajan hautauksista. Todellisuudessa käytettiin yksinkertaisia, käytännöllisiä rautakypäröitä. Jos haluat nähdä, miltä todellinen soturi näytti, tai hankkia oman varustuksesi, suosittelemme tutustumaan viikinkimiekkojen ja -varusteiden valikoimaan.

Myytti 3: Suomi oli täysin ruotsalaisten vallassa jo viikinkiaikana
Totuus: Ruotsin kuningaskunnan valta ulottui Suomeen vasta myöhemmin keskiajalla (niin sanottujen ristiretkien myötä). Viikinkiaikana suomalaiset olivat itsenäisiä ja päättivät omista asioistaan, liittoutuen ja käyden kauppaa kenen kanssa halusivat.

Koe elävän historian taika ja yhteisöllisyys Kantolassa.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Keskiaikapuoti.fi:n ja Hämeen Keskiaikafestivaalin kanssa. Hanki varusteesi ympäri vuoden verkkokaupasta ja tule kokemaan elämykset livenä Hämeenlinnassa!